Önskän elämää

Ready, set, go!

Terveiset täältä hiljaiselon keskeltä! Tässä on alkuvuodesta pakkaset paukkuneet siihen malliin, että ei voi kuin kiittää onneaan siitä että tämä aika on normaalistikin löysempää, koronoita tai ei. Kaikki ollaan kyllä tehty mitä on pystytty, mutta joitain reissuja on peruuntunut kokonaan ja monia 2h-retkiä jouduttu muuttamaan tunnin mittaisiksi lukemien ollessa sietämättömiä yhtään pitempään metsässä samoiluun. Mutta hiihtolomasesonkihan se alkaisi näillä näppäimillä, eli jännän äärellä ollaan varsinkin kahden tunnin maastoja ajatellen.. Ei auta kuin pitää mieli positiivisena ja kytätä säätiedotuksia sata kertaa päivässä. (Jos tuijotan oikein kovasti niin varmaan se ennuste muuttuu?) Ja onneksi asiakkaat yleensä ovat halukkaita lähtemään edes lyhyemmälle retkelle jos kelien kanssa oikein huonosti käy. <3 Mutta kuten Scarlett (Tuulen viemää) sanoi: ”en ajattele sitä nyt, ajattelen sitä huomenna”. Hiton hyvä neuvo moneenkin stressaavaan tilanteeseen.

Upeitakin kelejä on ollut!

Paljon on hyvääkin ollut tässä alkuvuodessa. Korka-tamma toipui kuin toipuikin jalkaongelmistaan ja on tehnyt jo töitä täyttä häkää (aloittelijoiden kanssa hyyyyvin hitaasti, kokeneiden kanssa, noh, toisinaan vähän riehakkaammin..). Myös muut hepat ovat toistaiseksi terveitä ja pakkasten vaikutuksesta myös osa heistä aika iloluontoisia varsinkin laukkapätkillä.. Uudet kauniit esitteet by ARR Designs tulivat painosta, samoin hienot heijastinliivit KV:n omalla logolla. Desinfiointiaineet, käsidesit ja maskivarastot on täydennetty, satulansovittaja kävi eilen ja työtekijät on myöskin parahiksi paukuteltu uuteen kenkään, joten voisi siis sanoa että valmiina ja lähtökuopissa ollaan!

Toiveissahan olisi tietenkin taas mahdollisimman paljon kilometrejä kolmeen viikkoon. Önön kanssa ollaan osallistuttu viime elokuusta alkaen FEIFin ”Returning to Herning”-virtuaaliratsastushaasteeseen, jossa siis kerätään kilsoja ”matkatakseen ratsain” Tanskan Herningiin islanninhevosten MM-kisoihin (jotka pidetään siellä elokuussa 2021). Meidän matka omalta tallilta Tanskaan vaatisi kaikkiaan huimat 1990 km ja eihän me tuohon päästä pikku töppöjalkatamman kanssa, mutta hyvässä vauhdissa ollaan! Haaste on sikäli ammatillisestikin mielenkiintoinen, että sen kautta tulee selvitettyä tarkkaan miten paljon poni oikeasti liikkuu. Olen ottanut kilsat ylös kenttähommistakin. Ja paljon se todellakin liikkuu (muutama meidän asiakashevonen tosin vielä enemmän). Toki suurin osa liikunnasta ei ole mitään korkean sykkeen treeniä, mutta tasaista kestävyyskuntoilua on sitäkin enemmän.

Kova olisi palo tietenkin myös kursseille, tapahtumiin, kisoihin tai elämysmatkailemaan jonnekin muualle jonkun opetukseen.. Mutta maltetaan nyt vielä. Silti, innolla kohti hiihtolomia ja kevättä, sydän täynnä rakkautta maailman parhaaseen hevosrotuun, islanninhevoseen!

Piditkö tästä postauksesta?

Jaa Facebookissa
Jaa Twitterissä
Jaa LinkedInissä
Viimeisimmät artikkelit

Kainuun Vaellustalli Oy
Riekinrannantie 6 B,
88600 Sotkamo

Copyright © 2020 Kainuun Vaellustalli- All Rights Reserved. Layout by ARRdesigns.